Oppimisen ja osaamisen arviointi oli jo ennakkoon kiinnostava osa-alue. Olen toiminut aika monen päättö- ja harjoitustyön ohjaajana ja vastikään yhden näyttötyön työnantaja-arvioijana ja käynyt siihen koulutuksessakin.
Mitä arviointi on ja miten arvioidaan
Opetuksessa "tunnin" aikana luettava teksti ei ollut ihan nappivalinta, olisi voinut olla ennakkotehtävänä. Kuitenkin homma tuli tehtyä ja päästiin arvioinnin suunnitteluun. Suunnittelun pohjana on aina tutkinnon perusteet. Suunnittelussa huomioitavia asioita on tiedottaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, yhteistyö opetus arvioija sekä itse opiskelija sekä näyttöjen suunnittelu. Näytöissä on yleensä oleellisena osana työelämäläheisyys.
Arvioinnissa oleellista on erottaa arvosannallinen arvio ja arvosanaton arvio. Yleensä arvosana ei tuo lisäarvoa opiskelijalle vaan tekstimuotoinen arvio kertoo myös kehitettävät kohteet.
Arvioinnissa tai itse näytössä on HOPS oleellisessa osassa. Kuitenkin tavoitteena on yksilön kehittyminen sekä oppimisen ja osaamisen arviointi.
Millainen arviointi edistää oppimista?
Arvioinnin pitää olla motivoivaa ja kannustavaa, ei henkilökohtaista arvostelua! Arvioinnilla tulee osoittaa kehittämiskohdat, mutta myös jo opitut osaamisalueet. Sanallinen arviointi monin verroin kehittävämpää kuin pelkkä numeerinen arvio. Arvioinnin tulee olla kannustavaa itsearviointiin. Arvioinnin on hyvä olla jatkuvaa koko oppimisprosessin aikana, jotta opiskelija pystyy parantamaan toimintaansa heikoilla alueilla ja ylläpitämään jo hankittuja vahvuuksia. Arviointi on hyvä ja ehkä yksinkertaisin tehdä oppimispäiväkirjaan/blogiin, jolloin se on ajallisesti etenevä, kunhan kirjoitukset tehdään mahdollisimman nopeasti suorituksen jälkeen.
Arviointimenetelmät
Arviointimenetelmä tulee valita siten, että täytetään tutkinnon perusteet sekä oppimista ja osaamista oikein mittaava menetelmä. Menetelmän pitää olla motivoiva ja aktivoiva.
Arviointimenetelmiä ovat itsearviointi, suullinen arviointi, portfolio, toiminnalliset arvioinnit, kirjalliset arvioinnit, harjoitustyöt jne.
Itse- ja vertaisarviointi
Vertaisarvioinnissa kollega tekee arvioinnin, jossa hän arvioi kriittisesti toisen toimintaa tai osaamista. Tässä on ideana toiselta oppiminen ja myös arvioijan oppiminen arvioitavalta. Vertaisarvioinnissa on kuitenkin muistettava asiakeskeisyys ja riittävä kriittisyys.
Itsearvioinnissa tutkiskellaan omaa minää ja omaa osaamista. Ei saa olla liian kriittinen eikä liian optimistinen. Joskus on hyvä käyttää mentoria/sparraajaa, joka ohjaa itsearviointia ja osoittaa opiskelijan vahvuuksia, mikäli hän ei itse niitä havaitse.
Vertais- ja itsearviointi toimii peilinä ja ohjaa ja kannustaa opiskelua. Arvioinneilla opiskelija saa vahvistusta luottoon omasta oppimiskyvystä.
Motivaatio, Minäkuva ja Osallisuuden tunne vahvistuvat.
Koulutus vahvisti tunnetta, että arviointi, jota olen tehnyt on ollut oikeaan osunutta niin itsearvioinnissa kuin arvioinneissa valvomissa näytöissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti