Oppimiskäsityskirjoitelma


Oppimisnäkemys

Jokaisella on oma tapa oppia, joillekin lukeminen ja näkömuisti on paras tapa, joillekin ryhmässä toimiminen ja oppiminen vie asioita eteenpäin. Itselläni usein paras tapa on käytännön liittäminen teoriaan. Itselläni henkilökohtaisesti on aina ollut hieman vaikea keskittyä pelkkään luentoon, jolloin luentopohjaisilla opetushetkillä ei ole ollut paljoa hyötyä. Teknillisessä oppilaitoksessa kirjoitettiin hyvin paljon opettajan luennoilla. Opettaja kirjoitti piirtoheitin kalvoon ja siitä kaikki teksti kopioitiin. Tällöin oli pakko keskittyä koko ajan kuuntelemiseen ja lukemiseen ja niiden lisäksi piti vielä sama asia kirjoittaa. Tuolloin tunsi, että jotakin jäi jopa mieleenkin. Teorian lisäksi oli laskuharjoituksia ja käytännön laboratoriokokeita. Teoriakokeisiin ei tarvinnut enää erikseen lukea ja menestystäkin tuli.
Mitä tulee oppimiseen, niin mielestäni ihminen on oppinut jotakin, kun hän pystyy joko teorian tai kokemuksen kautta muuttamaan toimintaansa.
Kun puhutaan oman alan opettamisesta, niin omalta kohdaltani asia ei ole ihan yksiselitteistä.
Mikä on oma alani? Osaamisessani on enemmänkin kyse ihmisten ja tuotannon johtamisesta alasta riippumatta. Aika paljon tuotantotalouden alueella käsitellään näitä asioita, mutta aikuisopiskeluissa on enemmän tämän tyylistä erikoiskoulutusta. Tämän alueen toteutusmalleissa on paljon erilaisia teorioita, mutta olennainen osa on teorioiden viemistä käytäntöön. Opettaminen toimii parhaiten käytännön harjoituksilla teoriaopetuksen jälkeen. Näin usein teknisillä aloilla toimitaankin.
Teknisillä aloilla yleensä käytännön asiat ovat avainasemassa. Teoreetikkoja on maailma täynnä, mutta kuka oikeasti saa asiat toimimaan? Teknisellä alalla oppimisen avainasia on kiinnostus ja "rakkaus lajiin". Jos tämä kiinnostus puuttuu, niin ei yleensä jää mitään opittua matkaan tai siitä on vain teoreettista hyötyä.

1 kommentti:

  1. Viivi Rattua1. lokakuuta 2015 klo 17.05

    Näin tekniikan alan ihmisenä näkemykseesi on helppo yhtyä. Piirtoheitintekniikka sopii itsellekkin paremmin kuin nykyinen ja valitettavan yleinen powerpoint-kalvojen lukemistekniikka. Vanhalla tekniikalla tuli samalla kirjoitettua oppimispäiväkirja. Omilla kursseilla yliopistossa vaadin oppilaita tekemään päiväkirjan pisteitä vastaan. Painotin vielä asioita, jotka sinne oli erityisesti laitettava. Huonoimmillaan luennot ovat sitä kalvoilta lukemista, jolloin itse opetuksella ei ole mitään väliä.

    Laskarit ja labrat ovat ehdottomasti edelleen parasta antia tekniikan puolella. Laskareissa voidaan ilmiöt laskemalla todistaa ja labrassa vielä varmistaa, että asia tosiaan menee näin. Voiko esimerkiksi omenan putoamisaikaa puusta paremmin todistaa. Sehän ei ole mielipidekysymys.

    Tekniikan työelämässä vaaditaan juurikin rakkautta lajiin. Työ on usein joko asiantuntija/esimiestyötä, jossa tekijältä vaaditaan teknisen osaamisen lisäksi ryhmätyö- ja johtamistaitoja. Oman kokemukseni mukaan puhtaiden teoreetikkojen tai motivaationsa kadottaneiden henkilöiden hyöty työnantajalle voi olla jopa negatiivinen. Johtamistaidoilla yhdistettynä käytännön osaamiseen on suuri merkitys töiden sujuvuuteen ja eteenpäin viemiseen. Tällaista yhdistelmää alalla arvostetaan.

    VastaaPoista

Tilaa: Blogitekstit (Atom)